6/17/2014

Design-suuntautuneen pedagogiikan soveltaminen museo-objekteihin ankkuroituvassa oppimisessa


Henriikka Vartiainen
FT
Itä-Suomen yliopisto

Yhteiskunnan muutos on asettanut haasteen kehittää oppijoissamme sellaisia tietoja ja taitoja, joita nykyajan sekä tulevaisuuden yhteiskunta heiltä odottaa. Julkisessa keskusteluissa on viime aikoina noussut esiin etenkin niin sanotut  21. vuosisadan  taidot. Niissä painottuvat kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, kyky tehdä yhteistyötä sekä taito hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Lapsiamme ja nuoriamme tulisi tukea kasvamaan luoviksi,  verkostuneiksi ja yhteisölliseen ongelmanratkaisuun kykeneviksi kansalaisiksi, jotka kontribuoivat yhteiseen hyvään. Samankaltaiset näkökulmat näyttäisivät nousevan esiin myös valmisteilla olevassa uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa.

1/29/2014

Oppimisen tulevaisuus


Jorma Enkenberg
Professori (emeritus)
Savonlinna


”Teachers and students are now  psychologically,
 if not literally being pushed out of school.”
 (Fullan & Langworthy, 2013)

Koululaitos on kriisissä.  Näin väittävät monien muiden tavoin mm. Michael Fullan ja Maria Langworthy (2013) kirjoittamassaan raportissa ”Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning”.  Keskeisinä kriisiytymisen merkkeinä he pitävät mm. oppilaiden kasvavaa sitoutumattomuutta koulussa tapahtuvaan oppimiseen, yleistä viihtymättömyyttä koulussa sekä opettajien turhautumista. Tutkimusten mukaan sitoutumattomuus oppimiseen sekä viihtymättömyys myös kasvavat siirryttäessä koulussa ylemmille luokille.  Vastaavasti opettajien tyytymättömyys työhönsä näyttää tutkimusten valossa kaiken aikaa lisääntyvän. 

6/11/2012

Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on?




Jorma Enkenberg
Professori (emeritus)

Muutama vuosi sitten kansainvälinen tutkimusryhmä raportoi mielenkiintoisen tutkimustuloksen koskien 23:n eri maan kasvatuskulttuuria ja -instituutioita.  Kyselytutkimuksessa oli selvitetty kasvatuskäytänteitä ja niihin yhteydessä olevia ilmiöitä tutkimuksen kohteena olevissa maissa. Mukana oli myös suomalaisia kouluja ja oppilaitoksia. Tutkijoiden yhtenä päähavaintona oli, että riippumatta siitä, mistä maasta ja maanosasta oli kysymys, oppilaitosten kolme yleisintä pedagogista käytäntöä olivat monisteiden täyttäminen, samantahtinen ja samassa toimintojen seuraannossa tapahtuva työskentely sekä osallistuminen kokeeseen. Tieto ja viestintätekniikan käyttäminen oli kaikissa tutkituissa tapauksissa hyvin vaihtelevaa ja rajoittunutta (Law, N., Pelgrum, W. J., & Plomp, T., 2008).