Esite ladattavissa tästä! Tiivistelmä vastaavasti täältä.
5/21/2016
6/17/2014
Design-suuntautuneen pedagogiikan soveltaminen museo-objekteihin ankkuroituvassa oppimisessa
Henriikka Vartiainen
FT
Itä-Suomen yliopisto
FT
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskunnan muutos on asettanut haasteen
kehittää oppijoissamme sellaisia tietoja ja taitoja, joita nykyajan sekä
tulevaisuuden yhteiskunta heiltä odottaa. Julkisessa keskusteluissa on viime
aikoina noussut esiin etenkin niin sanotut 21. vuosisadan taidot.
Niissä painottuvat kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, kyky tehdä
yhteistyötä sekä taito hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Lapsiamme ja
nuoriamme tulisi tukea kasvamaan luoviksi, verkostuneiksi ja
yhteisölliseen ongelmanratkaisuun kykeneviksi kansalaisiksi, jotka
kontribuoivat yhteiseen hyvään. Samankaltaiset näkökulmat näyttäisivät nousevan
esiin myös valmisteilla olevassa uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa.
1/29/2014
Oppimisen tulevaisuus
Jorma Enkenberg
Professori (emeritus)
Savonlinna
Savonlinna
”Teachers and students are now psychologically,
if not literally being pushed
out of school.”
(Fullan & Langworthy,
2013)
Koululaitos on kriisissä.
Näin väittävät monien muiden tavoin mm. Michael Fullan ja Maria
Langworthy (2013) kirjoittamassaan raportissa ”Towards a New End: New
Pedagogies for Deep Learning”.
Keskeisinä kriisiytymisen merkkeinä he pitävät mm. oppilaiden kasvavaa
sitoutumattomuutta koulussa tapahtuvaan oppimiseen, yleistä viihtymättömyyttä
koulussa sekä opettajien turhautumista. Tutkimusten mukaan sitoutumattomuus
oppimiseen sekä viihtymättömyys myös kasvavat siirryttäessä koulussa ylemmille
luokille. Vastaavasti opettajien
tyytymättömyys työhönsä näyttää tutkimusten valossa kaiken aikaa
lisääntyvän.
6/11/2012
Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on?
Professori (emeritus)
Muutama vuosi sitten kansainvälinen tutkimusryhmä raportoi
mielenkiintoisen tutkimustuloksen koskien 23:n eri maan kasvatuskulttuuria ja -instituutioita. Kyselytutkimuksessa oli selvitetty kasvatuskäytänteitä
ja niihin yhteydessä olevia ilmiöitä tutkimuksen kohteena olevissa maissa. Mukana
oli myös suomalaisia kouluja ja oppilaitoksia. Tutkijoiden yhtenä päähavaintona
oli, että riippumatta siitä, mistä maasta ja maanosasta oli kysymys, oppilaitosten
kolme yleisintä pedagogista käytäntöä olivat monisteiden täyttäminen,
samantahtinen ja samassa toimintojen seuraannossa tapahtuva työskentely sekä
osallistuminen kokeeseen. Tieto ja viestintätekniikan käyttäminen oli kaikissa
tutkituissa tapauksissa hyvin vaihtelevaa ja rajoittunutta (Law, N., Pelgrum,
W. J., & Plomp, T., 2008).
Subscribe to:
Posts (Atom)